Järjestelmäkameralla kuvaamisen perusteet
Saitte jo vinkkejä parempiin kännykkäkuviin, joten nyt on aika siirtyä hieman haastavampiin välineisiin!
Tänä päivänä yhä useammalla on kotona jonkinlainen järjestelmäkamera, mutta siitä ei välttämättä saa kaikkia tehoja irti, koska asetukset voivat olla hieman hakusessa. Jos näin on, nyt saat vinkkejä siihen miten saat enemmän irti järjestelmäkamerastasi!
Valotuksen “pyhä kolminaisuus”
Kuvan valotukseen vaikuttaa kolme kameran asetusta: herkkyys (eli ISO-arvo), aukko (eli f-luku) ja suljinaika. Oppimalla hallitsemaan näitä kolmea asiaa, saat luotua entistä parempia kuvia! Mutta mitä nämä edellämainitut asiat sitten tarkoittavat?
ISO-arvo - kertoo kuinka herkkä kameran kenno on valolle
Aukko - määrää kuinka paljon valoa pääsee kennolle
Valotusaika - osoittaa kuinka kauan valoa pääsee kennolle
Jos tämän kaiken haluaa esittää selkeästi ymmärrettävänä metaforana, voisimme käsitellä kuvan valotusta mehiläispesänä.
Tässä metaforassa aukko, eli f-luku, on mehiläispesän kyljessä oleva aukko, josta mehiläistet kulkevat sisälle pesään. Mitä isompi aukko mehiläispesän kyljessä on, sitä useampi mehiläinen siitä mahtuu kerrallaan. Valotusaika on tässä tapauksessa aika, jonka mehiläispesän aukko on auki. Mitä pidempään aukkoa pitää auki, sitä useampi mehiläinen ehtii kulkea sisälle pesään. ISO-arvo ajatellaan tässä tapauksessa olevan mehiläisten nopeus. Mitä nopeampia mehiläiset ovat, sitä useampi mehiläinen ehtii pesään sisälle ennen kuin aukko sulkeutuu. Kuitenkin mitä kovempi vauhti mehiläisillä on, sitä enemmän syntyy yhteentörmäyksiä ja hälinää. Tämä aiheuttaa kohinaa samalla tavalla, kuin korkea ISO-arvo.
Mitä kohina sitten on? Entä liike-epäterävyys tai syväterävyys-alue? Ja miksi välitämme niistä?
Kohina - Korkealla ISO-arvolla kuviin syntyy kohinaa. Mitä isompi ISO-arvo, sitä enemmän kohinaa. Kohinalla tarkoitetaan valokuvassa satunnaisesti ympäristöä vaaleampia tai tummempia pikseleitä.
Liike-epäterävyys - Tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että liikkuva kohde ei pysy terävänä kuvassa. Mitä pidempi valotusaika, sitä epätarkempi liikkuva kohde on kuvassa.
Syväterävyys-alue - Kuvan syvyyssuuntainen alue, joka on kuvassa terävä. Potrettikuvissa on yleensä pieni syväterävyys-alue, jolloin vain kuvassa oleva henkilö on tarkka ja ympäristö on sumea. Terävissä luontokuvissa, jossa kaikki etualalla olevasta puusta kaukana näkyvään horisonttiin on terävää, on hyödynnetty suurta syväterävyys-aluetta.
Miten tämä toimii käytännössä?
Käytännössä tämä toimii niin, että luovut kamerasi auto-modesta, laitat kameran M-tilaan ja lähdet kokeilemaan! Parhaiten tämän asian hahmottaa kokeilemalla, koska ei ole olemassa yleispäteviä täydellisiä asetuksia jokaiseen tilanteeseen.
Voit laittaa ensin kamerasi asetukset vaikka näin: ISO 400, F4.0 ja suljinaika 125. Jos valokuvastasi tulee liian tumma, voit muuttaa yhtä tai useampaa asetusta yllä olevan kuvan mukaisesti valoisempaan suuntaan. Jos kuvasta tulee liian valoisa, muuta asetuksia toiseen suuntaan.
Potrettikuvia kuvatessa yleensä halutaan pientä syväterävyysaluetta, joten niitä kuvataan isolla aukolla. Itse käytän yleensä potretteja kuvatessani aukkoa väliltä F1.4-F2.8 ja muut asetukset katson tilanteen mukaan.
Ja vielä vinkki! Jos käsittelet kuviasi tai olet kiinnostunut tekemään näin tulevaisuudessa, kuvaa kuvat RAW-tiedostomuotoon JPG-tiedostomuodon sijaan. RAW-tiedostot ovat isompia ja sisältävät paljon enemmän informaatiota kuin JPG-tiedostot, joten kuvia käsitellessä pystyt tekemään paljon enemmän kuvillesi. Tällöin asetuksiesikaan ei tarvitse olla täydelliset, kun pystyt jälkikäteen muokkaamaan kuvan valotusta ja muita ominaisuuksia paremmiksi.
Esimerkkejä asetuksista erilaisissa olosuhteissa:
ISO 200 - F2.5 - 640
ISO 200 - F1.8 - 1000
ISO 1000 - F2.5 - 320
ISO 2000 - F3.5 - 1000
Jos inspiroiduit ja haluat oppia lisää, suosittelen lämpimästi kamerakoulun sisältöjä. Kamerakoulu.fi-sivustolle rautaiset ammattilaiset tuottavat helposti ymmärrettävää valokuvaussisältöä, jonka avulla kuka tahansa voi kehittyä paremmaksi valokuvaajaksi!
